Toisen työpaketin (WP 2) tavoitteena on kehittää uusia keinoja tukea opetushenkilökuntaa digipedagogisessa kehitystyössään a) arvioimalla ja kehittämällä olemassa olevia opintojaksokokonaisuuksia, b) kehittämällä uusien korkeakoulupedagogiikan opintokokonaisuuksia ja c) arvioimalla ja uudelleensuunnittelemalla opetustiloja.

Opettajille kehitetään uusia kursseja, joilla opetetaan keinoja ajallisesti ja paikallisesti joustavan digiopetuksen sekä lähiopetuksen opiskelijalähtöisten ja vuorovaikutteisten pedagogisten ratkaisujen rinnakkaiseen toteuttamiseen.

WP 2 toteutetaan neljänä uutena kurssikokonaisuutena, joita työstetään omissa työryhmissään:


WP 2a.
Korkeakouluopetuksen, -ohjauksen ja -opiskelun ulkoiset ja sisäiset ympäristöt 

Työryhmä
Maria Byholm (Tritonia), Charlotta Hilli (ÅA), Tove Forslund (ÅA), Bettina Backström-Widjeskog (Novia), Carina Kiukas (Arcada), Michael Uljens (ÅA), Anu Ylitalo (Tritonia), Katri Rintamäki (Tritonia), Sanna West (Tritonia), Sanna Eronen (VY), Yvonne Backholm (ÅA).

Osahankkeen tausta ja tavoitteet
Osahankkeen tavoitteena on analysoida olemassa olevat Tritonian Edulabin LIN 1–4 -kurssit ja Åbo Akademin yliopistopedagogiikan perusopintojen kurssit. Analyysin perusteella jäsennetään sisällöllisesti viisi kurssia, jotka muodostavat uuden korkeakoulupedagogiikan perusopintokokonaisuuden (25 op).

Toinen päätavoite on tarkentaa opettajien pedagogista digitaalista ajattelua, tarpeita ja näiden huomioimista suhteessa uusien kurssien suunnitteluun. Opintokokonaisuuden tavoitteena on ohjelma, joka tukee korkeakouluopettajan oman työn yhteisöllistä, tutkivaa ja jatkuvasti kehittävää kehitystoimintaa kaikilla koulutus- ja tieteenaloilla.

Tutkimussuunnitelma
LIN-kokonaisuuksien digipedagoginen testaus ja arviointi: olemassa olevat LIN-opintojaksokokonaisuudet arvioidaan hyödyntäen Åbo Akademin Experience Labin laitteistoja ja osaamista.

Kevään 2018 aikana kehitetään HELLA-hankkeen tavoitteiden mukaisesti kaksi uutta opintojaksokokonaisuutta. Erityisen tarkastelun kohteeksi otetaan opetustilojen digipedagoginen suunnittelu. Kehittämishankkeen teoreettisena perustana on ensisijaisesti ei-affirmatiivinen didaktiikka. Uusien opintojaksojen suunnittelun tutkimuksessa ja tutkivassa seurannassa sovelletaan tulkinnallisen toimintatutkimuksen, kehittävän työntutkimuksen ja pedagogisen design-tutkimuksen periaatteita.

Työsuunnitelma
Hanke koostuu seuraavista osioista:

  • Syksy 2017–Kevät 2018: Suunnittelu ja tutkimus. Kehitetään testattavaksi kaksi uutta digipedagogista kokonaisuutta (vastuuhenkilöt: Maria Byholm, Charlotta Hilli).
  • Syksy 2018: Opintokokonaisuuden pilotointi ja arviointi. Tarvittaessa korkeakoulujen opettajille järjestetään lisäksi virtual reality ja augmented reality -pohjaisia työpajoja yhteistyössä Experience Labin kanssa.
  • Kevät ja syksy 2019: Opintokokonaisuuden toteutus ja julkaisutoiminta. Kehitetään malli uusien opetustilojen digipedagogiseen sisustamiseen suhteessa pedagogisiin käytänteisiin.

 

WP 2b. Pedagoginen ohjaus (5 op)

Työryhmä
Renata Svedlin (ÅA), Heidi Blom (Vasa Yrkeshögskola), Michael Uljens (ÅA), Nina Nässlin (VY)

Opintokokonaisuuden tausta ja tavoitteet
Opintokokonaisuuden tavoitteena on tarkastella ohjauksen erilaisia muotoja osana yliopisto-opettajan pedagogista kompetenssia. Ohjausta sisältyy mm. korkeakouluopintojaksoihin (vastuuopettaja), laboratoriotyöskentelyyn ja käytännön harjoituksiin (vastuuopettaja), työharjoitteluun (työpaikkaohjaaja), pro gradu tutkielmien ja muihin opinnäytetöihin sekä opintojenohjaukseen (opintotoimistot). Ohjausta annetaan tavallisesti opintojakson opetussuunnitelman muodollisten tavoitteiden osuuksien ohella, eikä ohjausta juurikaan huomioida esimerkiksi opintojaksokuvauksissa. Opiskelijoiden näkökulmasta ohjaus on merkityksellistä ja usein ratkaisevan tärkeää opintomenestykselle.

Tutkimussuunnitelma
Perinteisesti ohjausta käsitteleviä opintojaksoja on ollut esimerkiksi opettajakoulutuksen harjoituskoulujen eNorssi-verkostossa. eNorssissa mukana olevat koulut ovat järjestäneet jatkuvasti toteutettavan 25 op:n opetusohjelman, joka käsittelee ohjausta opettajankoulutuksessa. Toisen vakiintuneen ohjelman muodostaa ryhmämentorointia käsittelevä kansallinen VERME-hanke, jonka opintojaksoja on toteutettu vuodesta 2006 lähtien. Pohjoismaissa erityisesti Norjassa on pitkä perinne ohjaustoiminnassa ja -koulutuksessa. Myös Ruotsissa ohjauksella ja sen tutkimisella on pitkä perinne. Suhteessa HELLA-hankkeen ajankohtaiseen tavoitteeseen kehittää ja pilotoida korkeakoulupedagogiikan ohjauksen opintojakson (5 op) sisältöjä, on välttämätöntä sekä kriittisesti tarkastella olemassa olevia käytäntöjä, että samanaikaisesti kartuttaa tietoa ja kokemusta ohjaustoiminnasta.  

Työsuunnitelma

  • Syksy 2017 – Kevät 2018: Olemassa olevien ohjausta käsittelevien teorioiden ja opintojaksojen analysointi – opintojaksosisällöt, asema ohjausperinteessä, ohjaus suhteessa pedagogiseen teoriaan sekä Vasa övningsskolan kanssa toteutetun ohjausta käsittelevän yhteistyöhankkeen kokemukset.
  • Syksy 2018: Opintokokonaisuuden pilotointi ja testaus, eri moduulien testaus ja dialogi koulujen/korkeakoulujen kanssa sisältöalueista
  • Kevät ja syksy 2019: Opintokokonaisuuden arviointi ja julkaisutoiminta

 

WP 2c. Pedagoginen koulutusohjelmajohtaminen (5 op)

Työryhmä
Michael Uljens (ÅA), Janne Elo (ÅA), Jenni Kantola (VY), Christa Tigerstedt (Arcada)

Opintokokonaisuuden tausta ja tavoitteet
Nykytilanne, jossa korkeakoulut ovat siirtyneet lähes yksinomaan koulutusohjelmamuotoon, vaatii yhä vahvempaa pedagogista osaamista koulutusohjelmien johtajilta. Tällä hetkellä käytännössä vain harvalla koulutusohjelmajohtajalla on taustalla pedagogista koulutuspohjaa. Opintokokonaisuuden tavoitteena on kehittää koulutusohjelmien johtajien pedagogista tieto- ja taitopohjaa sekä tuottaa monikielisesti toteutettavan kokonaisuuden avulla pedagogista osaamista seuraavista teemoista (suunnitelma on alustava):

  • Asiantuntijan pedagoginen osaaminen
  • Koulutusohjelman rakentaminen pedagogisesti
  • Asiantuntijayhteisön osaamisen johtaminen ja kehittäminen
  • Kollegiaalinen hallintokulttuuri korkeakouluissa
  • Opetuksen, oppimisen ja tutkintojen johtaminen korkeakoulussa
  • Koulutuksen strateginen johtaminen yliopistotasolla

Tutkimussuunnitelma
Pedagogista johtamista on tutkittu aiemmin enimmäkseen koulukontekstissa ei korkeakoulukontekstissa. Vastataksemme opintokokonaisuudessa koulutusohjelmajohtajien tarpeisiin, toteutamme toimintatutkimuksen, jossa tarkastelemme koulutusohjelmajohtajien käytänteitä ja käsityksiä koskien korkeakouluissa tapahtuvaa pedagogista johtamista. Tutkimuksen tavoitteena on monitieteellisesti kasvatus-, talous- ja hallintotiedettä yhdistäen ymmärtää ja kehittää pedagogisen johtamisen ilmiötä korkeakouluissa. Projektissa yhdistyy erityisesti educational leadership -tutkimus, eurooppalainen didaktiikka ja angloamerikkalainen curriculum-teoria. Projektissa tehdään väitöskirja- ja post doc -tutkimusta. Tutkimus julkaistaan kansainvälisissä tiedelehdissä ja kokoomateoksissa.

Työsuunnitelma
Hanke koostuu seuraavista osioista:

  • Syksy 2017 – Kevät 2018: Suunnittelu ja tutkimus
  • Syksy 2018: Opintokokonaisuuden pilotointi ja arviointi
  • Kevät – syksy 2019: Opintokokonaisuuden toteutus ja julkaisutoiminta

 

WP 2d. Digitaaliset tietoaineistot ja tehokas tiedonhankinta opettajan työn tukena (5 op)

Työryhmä
Katri Rintamäki (Tritonia), Sanna Eronen (VY), Anne Lehto, Heidi Troberg, Anne Aro, Essi Turunen, Linda-Marie Evertson, Ellinor Hjerpe, Sanna West (Tritonia)

Opintokokonaisuuden tausta ja tavoitteet
Digitaalinen oppiminen perustuu ilmiöpohjaiseen oppimiseen, jossa monipuoliset tiedonhankinnan ja tiedon arvioinnin taidot ovat keskeisiä. Digitaalisessa oppimisessa kirjastojen merkitys tiedonhankinnan opetuksen sekä oppimisen ja opiskelun tuen keskuksina korostuu. Tiedonhankinta on keskeistä korkeakoulujen perustutkinto-opinnoissa, jatko-opinnoissa sekä tutkimus- ja hanketoiminnassa. Korkeakoulukirjastot käyttävät valtaosan aineistomenoistaan korkeakoulujen opetuksen ja tutkimuksen tueksi hankittuihin digitaalisiin tietoaineistoihin.

Avainasemassa tiedonhankinnan ja tiedon arvioinnin taitojen tehokkaassa käytössä on opetus- ja tutkimushenkilökunnan osaamisen vahvistaminen tiedonhankinnassa ja tietoaineistojen pedagogisessa käytössä. Osahankkeessa kehitetään ja pilotoidaan monimuotoinen tiedonhankinnan opintokokonaisuus, joka sisällytetään pysyväksi osaksi korkeakoulupedagogiikan tarjontaa.

Työsuunnitelma
Hanke koostuu seuraavista osioista:

  • Syksy 2017 – kevät 2018: Suunnittelu ja tutkimus
  • Syksy 2018: Opintokokonaisuuden pilotointi ja arviointi
  • Kevät – syksy 2019: Opintokokonaisuuden toteutus ja julkaisutoiminta